maanantai 7. lokakuuta 2013

Anu menee lääkäriin

Kävin tänään lääkärissä. Mutta ei hätää, pyyhkikää kyyneleenne, pudistelkaa tuhka hiuksistanne ja peruuttaakaa adressitilaus, kyseessä oli vain ärsyttävä vatsavaiva ja oon ihan ok. Kävin enemmän oman mielenrauhan ku hengenhädän takia tutkituttamassa massuni.

Stressaavaa oli myös lääkärin etsintä. Koska olen fiksu ja varautunut, tilasin jo ennen lähtöä mukaani eurooppalaisen sairaanhoitokortin, joka aseenani lähdin kartoittamaan vaihtoehtoja. Matkavakuutuksesta olisi vielä näin oleskelun alkuvaiheessakin ollut hyötyä, mutta koska en ole mitenkään akuutisti sairas tai loukkaantunut, on vakuutuskortti vain pahvilärppä muiden pahvilärppien seassa.

Jos olisin kaiken ylidiktaattori täällä, niin olisi olemassa sellainen laitos, kuin Leopoldstadin terveyskeskus josta laadukasta hoitoa saisi yhdellä puhelinsoitolla. Mutta koska tämä on jollakin tapaa kehitysmaa, piti lääkäri jäljittää itse internetistä. Terveyskeskuksiakin täällä toki on, mutta lääkärin omalle vastaanotolle on jopa helpompi mennä ja laatukin on kuulemma parempi.

Ensiksi on tärkeää varmistua, että lääkärillä on sopimus Gebietskrankenkassen kanssa jolloin kortin pitäisi kelvata. Osoitteesta  http://www.praxisplan.at/ voi etsiä haluamansa tohtorin. Kätevää on myös se, että hakukoneella voi etsiä myös mm. englantia puhuvan lääkärin. Vakuutuskohdassa valitsin lääkärin, joka hyväksyy tuon Gebietskrankenkassen. Mutta sehän ei sitten riittänytkään! Ensimmäinen paikka jossa kävin valitteli, että heillä ei ole sopimusta tähän systeemiin. Lienee siis syytä soittaa ja varmistaa etukäteen.

Varsinaista ajanvarausta ei aina tunnu tarvitsevan. Ensimmäisestä lääkäristä mut neuvottiin toiseen missä kortti onneksi kelpasi. Siellä oottelin tunnin verran kunnes kuulin nimeni huudettavan.  Kannattaa myös varautua siihen, että englantia puhuvan lääkärin vastaanottoapulainen ei puhu englantia ja täytettävien lomakkeiden kysymyksiä joutuu ratkaisemaan ihan ominpäin. Oma metodini oli tunkea kortin numerot niihin kohtiin, mihin ne näyttivät mahtuvan ja oikein taisi mennä. Sain kovasti rohkaisua siitä, että ystäväni on joskus saanut lääkäriajan lauseella "Ich bin aus Finnland und ich bin Krank!"

Maksuttomuuteen ei kannata tuudittautua. Loppujenlopuksi tarkempi tutkimus (jonka yksityiskohtiin en mielelläni tässä kohtaa mene, koska too much information) maksoi 45e.

Mutta nyt on tieto ja ratkaisu hallussani ja oon ihan kunnossa. Ei tarvitse järkkäillä hautajaisia.(haluaisin nyt kuitenkin muistuttaa, kun asian otin esille, että jos tukehdun täällä kakkuun tai schnitzelit poksauttaa aortan, tulee hautajaisissani esittää Verdin Requiemin osa Lacrimosa. Eikä sitten mitään B-luokan kapellimestareita! Jos joku tuntee tarvetta soittaa "Missä muruseni on" tyyppistä nyyhkypoppia, palaan kummittelemaan syyllisen kotiin ja katkaisen pyykinpesukoneen ohjelman aina huonoimmalla hetkellä)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti